Testi

Kuukausikatsaus

  • Syyskuu 2024

    Heinien siitepölykausi jatkui heikkona lähinnä maan eteläosissa. Pieniä määriä siitepölyä havaittiin kuitenkin vielä syyskuun toisella viikolla Etelä-Lapissa saakka. Pitoisuudet laskivat nollatasolla koko maassa kuun viimeiselle viikolle tultaessa.

    Pujon kukinta jatkui maan etelä- ja keskiosissa, mutta pujon siitepölyä kantautui syyskuun aikana pohjoiseen Lappiin saakka. Kaiken kaikkiaan pujon siitepölymäärät olivat tavanomaista suurempia vuodenaikaan nähden. Runsaan raja ylittyi Helsingissä 4.9. ja 8.9., Kuopiossa 11.9. ja Imatralla 14.-15. syyskuuta. Pieniä pujon siitepölymääriä havaittiin maan eteläosissa kuun lopulle saakka.

    Tuoksukin siitepölyä kulkeutui Suomeen poikkeuksellisen tiuhaan ja suurina pitoisuuksina. Siitepölyä havaittiin pohjoisimmassa Lapissa saakka. Kohtalaiset ja suuret pitoisuudet ajoittuivat välille 2.-19.9. Runsas pitoisuus todettiin Turussa 4., 8. ja 10.9., Helsingissä 17.9., Imatralla 3.9., Vaasassa 8.-9.9. sekä Oulussa ja Rovaniemellä 9.9. Pieniä pitoisuuksia havaittiin maan eteläosissa vielä 25. syyskuuta.

    Cladosporium ja Alternaria-itiöpitoisuudet vaihtelivat maan eteläosissa kohtalaisista runsaisiin 10.9. saakka ja laskivat sen jälkeen pieniksi. 25.9. havaittiin vielä yksittäinen runsas Cladosporium-pitoisuus, ja Alternari-pitoisuudet pysyttelivät koholla 17.-26. syyskuuta. MUU SUOMI. Maan keskiosissa Caldosporium-itiöpitoisuudet olivat koholla kuun ensimmäisellä viikolla, ja Kuopion keräyspisteessä havaittiin yksittäinen piikki 18.9. Alternaria-itiöpitoisuudet olivat koholla kuun koko alkupuoliskon ajan. Oulussa Cladosporium ja Alternaria-itiöpitoisuudet olivat hetkittäin koholla 6.9. ja 11.9. välisenä aikana; runsaita pitoisuuksia ei todettu. Kevolla Alternaria-itiöpitoisuudet kohosivat kohtalaisiksi 9.-11.9., ilmeisesti pujon ja tuoksukin siitepölykulkeuman seurauksena.

Ladataan kuukausikatsauksia
Elokuun alussa heinät kukkivat koko maassa, ja pujo kukki koko levinneisyysalueellaan maan eteläosista Etelä-Lappiin. Kuukauden puolivälissä heinien kukinta alkoi heiketä Pohjois-Lapissa, ja kuukauden loppuun mennessä kukinta oli päättynyt Keski- ja Pohjois-Lapissa ja oli päättymässä Etelä-Lapissa. Muualla maassa heinien kukinta jatkui
Heinäkuun alkaessa heinät kukkivat koko maassa Pohjois-Lappia lukuun ottamatta. Viikon sisällä heinien kukinta oli alkanut myös Pohjois-Lapissa. Maan lounaisosissa myös pujon kukinta oli alkanut. 19.7. mennessä pujo kukki koko levinneisyysalueellaan maan eteläosista Etelä-Lappiin saakka. Heinien ja pujon kukinta jatkui koko
Toukokuun kääntyessä kesäkuuksi koivun kukinta oli lähes päättynyt maan keskiosissa ja heikkenemässä Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Etelä-Lapissa. Siitepölypitoisuus ylsi vielä aivan kuun alussa Rovaniemellä runsaaksi, mutta muutoin siitepölymäärät vaihtelivat edellä mainituilla alueilla kuun alkupuoliskolla vähäisistä kohtalaisiin. Pohjois-Lapissa siitepölyhuippu saavutettiin 1. kesäkuuta
Toukokuun alussa lepän kukinta jatkui Lapissa, oli heikkenemässä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, ja oli lähes päättynyt maan keskiosissa. Viikon sisällä kukinta päättyi muualla kuin Lapissa, missä kukinta vielä jatkui heikkona. Toukokuun puolivälissä lepän kukinta päättyi lopulta Lapissakin. Kuukauden alussa lepän siitepölymäärät
Maaliskuun ensimmäisellä puoliskolla pähkinäpensaan ja lepän kukinta ei vielä ollut alkanut Suomessa. Maan eteläosiin kulkeutui kuun alkupuolella vähäisiä määriä lepän siitepölyä muualta Euroopasta, ja 10.3. paikkeilla myös kohtalaisia määriä pähkinän siitepölyä. Lepän siitepölyä kaukokulkeutui ajoittain maan etelä- ja keskiosiin myös
Huhtikuun alussa pähkinäpensaan kukinta oli lähenemässä loppuaan maan lounaisosissa ja Uudellamaalla. Pähkinäpensaan siitepölymäärät ilmassa olivat kukinta-alueella pääosin nollatasolla, mutta kukkivien kasvustojen lähellä pitoisuudet nousivat vielä ajoittain vähäisiksi. Pähkinäpensaan kukinta päättyi kuukauden 10. päivän tienoilla. Maan eteläosissa maaliskuussa alkanut lepän kukinta
Helmikuussa leppä kukki Keski-Euroopassa ja pähkinäpensas Keski-Euroopassa ja Etelä-Ruotsissa. Pähkinäpensaan kaukokulkeumia saapui Suomeen helmikuun aikana lähes viikoittain. Siitepölymäärät vaihtelivat vähäisistä kohtalaisiin. Kuun lopussa Suomeen kulkeutui myös kohtalaisia määriä lepän siitepölyä. Kukinta ei alkanut helmikuun aikana Suomessa.
Pähkinäpensas ja leppä aloittivat kukinnan Keski-Euroopassa tammikuun alussa ja kukinta voimistui loppukuuta kohden. Suomeen kulkeutui eteläisten ilmavirtausten mukana erittäin vähäisiä määriä pähkinäpensaan siitepölyä kuun puolivälissä ja vähäisiä määriä lepän siitepölyä kuun lopussa. Paikallinen kukinta ei alkanut tammikuussa.
Heinien siitepölymäärät ilmassa olivat kuun alussa enimmäkseen nollatasolla, mutta nousivat ajoittain vähäisiksi maan etelä- ja keskiosissa. Kuun puoleen väliin mennessä kukinta oli päättynyt koko maassa. Kuun alkupuolella pujon siitepölymäärät ilmassa olivat enimmäkseen nollatasolla. Kuitenkin 10.-11.9. määrät nousivat maan etelä- ja
Kuun alussa heinät jatkoivat kukintaansa koko maassa. Siitepölymäärät ilmassa vaihtelivat maan etelä- ja keskiosissa vähäisistä kohtalaisiin lukuun ottamatta Länsi-Suomen rannikkoa, jossa määrät nousivat runsaiksi. Maan pohjoisosissa heinien siitepölymäärät ilmassa pysyivät vähäisinä. Loppukuusta kukinta heikkeni maan etelä- ja keskiosissa. Siitepölymäärät pysyivät