Testi

Kuukausikatsaus

  • Lokakuu 2023

    Lokakuussa heinien ja pujon kukinta oli päättynyt koko maassa.
    Tuoksukin siitepölyä kulkeutui vähän maan eteläosiin 6.10.

    Cladosporium-homesienen itiöitä oli lokakuun aikana ilmassa vähäisiä määriä Lapin eteläpuolisessa Suomessa, Lapissa määrät olivat nollatasolla. Alternaria-homesienen itiömäärät olivat koko maassa nollatasolla.

    Vuoden 2023 siitepölykausi todettiin päättyneeksi lokakuun puolivälissä.

Ladataan kuukausikatsauksia
Lokakuussa heinien ja pujon kukinta oli päättynyt koko maassa.Tuoksukin siitepölyä kulkeutui vähän maan eteläosiin 6.10. Cladosporium-homesienen itiöitä oli lokakuun aikana ilmassa vähäisiä määriä Lapin eteläpuolisessa Suomessa, Lapissa määrät olivat nollatasolla. Alternaria-homesienen itiömäärät olivat koko maassa nollatasolla. Vuoden 2023 siitepölykausi todettiin
Syyskuun alkaessa heinien ja pujon kukinta jatkui maan etelä- ja keskiosissa, mutta oli päättynyt maan pohjoisosissa. Kuukauden puoliväliin mennessä pujon kukinta päättyi koko sen levinneisyysalueella, ja heinien kukinta päättyi koko maassa seuraavan viikon kuluessa. Heinien siitepölymäärät ilmassa pysyttelivät syyskuun ajan
Elokuun alussa heinien kukinta jatkui koko maassa, ja pujon kukinta koko sen levinneisyysalueella maan eteläosista Etelä-Lappiin saakka. Heinien siitepölymäärät vaihtelivat Lapin eteläpuolella vähäisistä kohtalaisiin lukuun ottamatta rannikkoalueita, missä järviruo’on kukinta nosti pitoisuudet runsaiksi elokuun ensimmäisellä viikolla. Lapissa heinien siitepölymäärät pysyttelivät
Heinien kukinta jatkui koko maassa. Pitoisuudet olivat maan etelä- ja keskiosissa kuun puoliväliin saakka enimmäkseen kohtalaisia, Uudellamaalla ja maan lounaisosissa myös kesäkuun loppupuoliskon ajan. Helsingin keräyspisteessä havaittiin selvä huippu 27.-30.7., jolloin vuorokausikeskiarvo kohosi yli sadan siitepölyhiukkasen kuutiometrissä ilmaa. Muualla maassa
Koivun siitepölykauden huippu oli ohitettu koko maassa kesäkuun alkuun mennessä. Kukinta jatkui lähinnä enää Pohjois-Lapissa, joskin pohjoisten ilmavirtausten myötä siitepölyä kulkeutui myös muualle maahan. Runsaan raja rikkoutui maan pohjoisosien seurantapaikkakunnilla enää kahdesti: Oulussa 5.6. sekä Oulussa ja Rovaniemellä 11. kesäkuuta.
Toukokuun alussa lepän kukinta jatkui maan keski- ja pohjoisosissa Pohjois-Lappia lukuun ottamatta. Kuukauden puoliväliin tultaessa kukinta oli päättynyt maan keskiosissa, ja jatkui maan pohjoisosissa. Lepän siitepölypitoisuudet nousivat maan keski- ja pohjoisosissa ajoittain kohtalaisiksi, mutta pysyttelivät varsinkin maan pohjoisosissa pääasiassa vähäisinä
Huhtikuun alkaessa pähkinäpensaan kukinta jatkui koko sen levinneisyysalueella Lounais-Suomessa ja Uudellamaalla. 20. päivän tienoilla kukinta oli jo alkanut heikentyä, ja päättyi kuukauden loppuun mennessä. Pähkinäpensaan siitepölyä oli sen kukinta-alueella ilmassa pääasiassa vähän tai hyvin vähän, mutta kukkivien kasvustojen lähellä pitoisuudet
Säännöllinen siitepölytiedotus aloitettiin 10.3. Pähkinäpensaan ja lepän kukinta ei vielä ollut alkanut Suomessa, mutta molemmat kukkivat Etelä-Ruotsissa ja eteläisessä Baltiassa, mistä Suomeen kulkeutui maaliskuun alussa erittäin vähäisiä määriä niiden siitepölyä.Ensimmäiset pähkinäpensaat aloittivat kukinnan Lounais-Suomen ja Uudenmaan lämpimillä kasvupaikoilla maaliskuun puolivälissä,
Helmikuun aikana Suomeen kulkeutui ajoittain pähkinäpensaan ja lepän siitepölyä etelämpää Euroopasta. Suomessa pähkinäpensaan ja lepän kukinta ei alkanut vielä helmikuun aikana.
Vuodenvaihteessa Keski-Euroopassa vallinnut lämmin sää sai pähkinäpensaan ja lepän kukinnan alkamaan Keski-Euroopassa tammikuun alussa. Suomessa kukinta ei vielä alkanut tammikuussa, mutta pieniä määriä kaukokulkeutunutta pähkinäpensaan ja lepän siitepölyä on voinut kulkeutua ajoittain Suomeen eteläisten ilmavirtausten mukana.