Maaliskuu 2024

Pähkinäpensas ja leppä kukkivat maaliskuun alussa Etelä-Ruotsissa ja Baltiassa, mistä niiden siitepölyä kaukokulkeutui Suomeen pitkin kuukautta. Pähkinäpensaan siitepölyä kulkeutui Suomeen pääosin vain vähäisiä määriä. Lepän siitepölyn kaukokulkeumat vaihtelivat vähäisistä runsaisiin. Koivun kukinta alkoi maaliskuun aikana Keski-Euroopassa, josta Suomeen kaukokulkeutui koivun siitepölyä. Koivun siitepölymäärät vaihtelivat maan etelä- ja keskiosissa vähäisistä kohtalaisiin.

Kuukauden loppupuolella paikallinen kukinta alkoi ensimmäisten pähkinäpensaiden ja leppien aloittaessa kukinnan lämpimillä kasvupaikoilla maan lounaisosissa ja Uudellamaalla. Kuukauden loppuun mennessä pähkinäpensas kukki koko sen levinneisyysalueella maan lounaisosissa ja Uudellamaalla, ja kukinnan huippu saavutettiin kuun viimeisinä päivinä, jolloin kohtalaisia määriä pähkinäpensaan siitepölyä kulkeutui Oulun korkeudelle saakka. Kuukauden loppuun mennessä leppä kukki koko maan eteläosissa.

Pähkinäpensaan siitepölypitoisuudet pysyttelivät pääosin erittäin vähäisinä pitkin kuukautta, mutta kuukauden lopulla (27.-29.3.) määrät nousivat kohtalaisiksi koko maassa Lappia lukuun ottamatta. Maaliskuun korkein pähkinäpensaan siitepölypitoisuus mitattiin Turussa 28.3., jolloin paikallinen kukinta ja kaukokulkeumat nostivat pähkinäpensaan siitepölypitoisuudet ilmassa runsaiksi (263 siitepölyhiukkasta ilmakuutiometrissä vuorokauden keskiarvona). Lepän siitepölypitoisuudet vaihtelivat vähäisistä runsaisiin pitkin kuukautta. Kuun lopussa (27.-29.3.) siitepölypitoisuudet olivat korkeimmillaan: maan etelä- ja itäosissa määrät nousivat runsaiksi. Muualla maassa Lappia lukuun ottamatta määrät olivat kohtalaisia. Kuukauden korkein lepän siitepölypitoisuus mitattiin Helsingissä 28.3., jolloin paikallinen kukinta ja kaukokulkeumat nostivat lepän siitepölypitoisuudet ilmassa runsaiksi (578 siitepölyhiukkasta ilmakuutiometrissä vuorokauden keskiarvona).